Halino-talousblogi

Blogissa käsitellään ajankohtaisia aiheita lainojen ja kuluttamisen tiimoilta. Saat blogista myös vinkkejä rahankäyttöön sekä vapaa-ajanviettoon.

Ruotsalaisuuden päivää vietetään kuninkaan kuolinpäivänä

keskiviikko marraskuu 6, 2019

Ruotsalaisuuden päivä

Tänään keskiviikkona 6. marraskuuta vietetään ruotsalaisuuden päivää (ruotsiksi svenska dagen). Sitä on juhlittu jo vuodesta 1908 alkaen. Halinon luotonantaja TF Bank on alkujaan ruotsalainen yritys, joten uusi blogi-kirjoitus on vähintä mitä voimme tehdä päivän kunniaksi.

Miksi ruotsalaisuuden päivää juhlitaan?

Ruotsalaisuuden päivä on yleinen liputuspäivä, jolloin juhlistetaan suomenruotsalaisten oikeutta käyttää ruotsin kieltä Suomessa. Päivän juhlinta aloitettiin Ruotsalaisen kansanpuolueen aloitteesta.

6. marraskuuta on edesmenneen Ruotsin kuninkaan Kustaa II Aadolfin kuolinpäivä. Kuolema korjasi hänet keskellä sodan melskettä Lützenin taistelussa vuonna 1632. Pohjolan leijonaksi kutsuttua sotasankaria muistetaan Ruotsissa kuolinpäivänä hänen nimikkoleivoksillaan.

1900-luvun alku oli myrskyisää aikaa Suomessa, niin sisä- kuin ulkopolitiikassa. Ruotsalaisuuden päivällä haluttiin tuoda esille ruotsalaista yhteiskuntajärjestystä, oikeusjärjestelmää sekä ajatuksen- ja uskonnonvapautta, joista voi ainakin yrittää yhä nähdä merkkejä nykyisessä suomalaisessa yhteiskunnassa.

Viikonloppuna juhlitaan isänpäivää

Juhliminen jatkuu sunnuntaina, nimittäin isien juhliminen. Isänpäivää vietetään 10.11.2019. Isänpäivänkin historia on pitkä, mutta se onkin jo eri kirjoituksen aihe. Halino haluaa toivottaa kaikille ruotsinkielisille mahtavaa ruotsalaisuuden päivää, ja kaikille isille hyvää isänpäivää. Ja jos olet sekä ruotsinkielinen ja saanut jälkikasvua, onnittelemme kaksin verroin!

Kevät on alkanut. Tiesitkö tämän vapusta?

maanantai huhtikuu 29, 2019

Vapun juhlintaa

Vappu, kevään alkamisen juhla ja suomalaisen työn päivä, on mahdollisesti Suomessa vietettävistä juhlista kaikkein karnevaalihenkisin. Vappua juhlitaan vuosittain 1. toukokuuta.

Mistä tulee nimi vappu?

Vapun alkuperäsana on Walborga, suomalaisittain Valpuri. Nunna Walborga oli saksalainen pyhimys, ja häntä onkin jo juhlittu samoihin aikoihin jo keskiajalta lähtien.

Suomessakin vappua on juhlittu jo pitkään. Maaseudulla oli omat perinteensä ja rannikolla omansa. Kellojen soittelu karjaonnen varmistamiseksi ja juhlatulien poltot, sekä siman ja oluen juonti ovat olleet jo pitkään juhlaohjelmassa.

Kevään ja kesän alkamisen juhla

Keski-Euroopassa vappuna on perinteisesti juhlittu kevään ja kesän alkamista. Kokkoja on poltettu Euroopassakin, ja perimätiedon mukaan myös noidat juhlivat vapun aikaan Brocken-vuoren huipulla.

Tämän päivän vappujuhlintaan kuuluvat ilmapallot, ulkoilmapiknikit ja kuplivat juhlajuomat. Naamarit ja muut erikoisemmat juhlavaatteet saavat myös käyttöä vapun aikana. Munkit ja tippaleivät ovat perinteisiä vappuherkkuja siman ohessa. Sää on tähän vuodenaikaan vielä melko oikukasta, mutta sinnikkäimmät juhlijat suuntaavat vuodesta toiseen suurille piknikeille kaupunkien puistoihin.

Vappumarssien päivä

Työväenliikkeen vappumarssit ja mielenosoitukset ovat monessa maassa sijoittuneet toukokuun ensimmäiselle päivälle. Suomessa vappu on ollut lakisääteinen vapaapäivä jo vuodesta 1944 alkaen.

Ylioppilaiden ja opiskelijoiden juhla

1800-luvulla ylioppilailla oli tapana juhlia kevättä nykyistä myöhemmin, vasta 13. toukokuuta. Myöhemmin juhlinta siirtyi nykyiselle paikalleen. Opiskelijat viettävä vappua kevään tulon lisäksi myös lukukauden päättymisen kunniaksi. Juhlinta voikin alkaa jo monta päivää ennen varsinaista juhlapäivää. Monessa kaupungissa opiskelijat laskevat patsaan otsalle ylioppilaslakin. Helsingissä kunnian saa Manta.

Juhlimme vappua 1. toukokuuta. Halinon asiakaspalvelu on auki jälleen kuun 2. päivä.

Lähteet: Yle, Wikipedia