Halino.fi talousblogi

Blogissa käsitellään ajankohtaisia aiheita lainojen ja kuluttamisen tiimoilta. Saat blogista myös vinkkejä rahankäyttöön sekä vapaa-ajanviettoon.

Suomalaisten työolojen kehittyminen vuonna 2017

torstai marraskuu 15, 2018

työolojen kehitys 2017

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi 30. lokakuuta vuoden 2017 Työolobarometrin. Barometri kertoo, miten palkansaajat kokevat työelämän laadun ja miten kokemukset ovat kehittyneet viime vuosiin verrattuna. Vuoden 2017 Työolobarometrin tiedot perustuvat Tilastokeskuksen elo- ja syyskuussa toteuttamiin puhelinhaastatteluihin, joita tehtiin yhteensä noin 1700.

Työbarometrin mukaan palkansaajien kokemukset olivat vuonna 2017 monella tapaa positiivisempia kuin aiempina vuosina. Odotukset työllisyyden ja oman työpaikan taloudellisen tilanteen kehityksestä ovat entistä parempia sekä arviot työn ja työnteon mielekkyyden muutoksista ovat myönteisempiä kuin aikoihin. Työn mielekkyys koettiin muuttuneen parempaan suuntaan ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2000.

Avoimuus ja tasapuolinen kohtelu ovat barometrin mukaan kehittyneet positiiviseen suuntaan ja enemmistö palkansaajista kokee olevansa arvostettu työpaikallaan. Viime vuonna noin 80 prosenttia palkansaajista koki kohtelun työpaikoilla tasapuoliseksi ja tehdyn työn arvostetuksi.

Kuitenkin vaikutusmahdollisuudet työtahtiin, työtehtäviin ja työnjakoon eivät ole parantuneet. Monet tekevät töitä nopealla tahdilla jatkuvassa kiireessä: yli puolet arvioi, että omalla työpaikalla on liikaa töitä työntekijämäärään nähden. Kyselyyn vastanneista enemmistö kokee työnsä ainakin paikoitellen henkisesti raskaaksi ja noin kolmannes arvioi työn olevan raskasta fyysisesti. Silti yhdeksän kymmenestä kokee oman työkykynsä hyväksi suhteessa työn henkisiin ja fyysisiin vaateisiin.

Lisäksi työpaikoilla koetaan edelleen syrjintää, kiusaamista ja jopa väkivaltaa. Ainakin joskus kiusaamista on havainnut 59 prosenttia vastaajista, mutta jatkuva kiusaaminen on harvinaista: noin kolme prosenttia kokee työpaikkakiusaamisen olevan jatkuvaa. Vaikka jatkuvaa kiusaamista havaitsee vain pieni vähemmistö, on syrjinnän, kiusaamisen ja väkivallan poistamiseksi tehtävä yhä töitä. Kokonaisuudessaan työolojen kehitys on ollut kuitenkin positiivista.

Asiakastarina: Lainaa häiden järjestämiseen

perjantai marraskuu 9, 2018

lainaa häitä varten

Uudeltamaalta kotoisin olevat Laura ja Markus päättivät jo pitkän yhdessäolon jälkeen kihlautua alkuvuodesta 2017. Häitä haluttiin viettää jo tulevana kesänä ja niiden suunnittelu aloitettiinkin välittömästi. Koska häiden järjestämisen kanssa päätettiin edetä nopeasti, ei tuleva aviopari kerennyt säästää palkkatuloistaan häitä varten.

Lauralla ja Markuksella oli kaksi vaihtoehtoa: karsia kustannuksista tai hakea lainaa häitä varten. Kulujen karsiminen olisi tarkoittanut kutsuvieraiden määrän pienentämistä, sillä suurimmat kulut muodostuvat usein ruoka- ja juomatarjoiluista. Lauralle ja Markukselle tulevissa häissä tärkeintä olisi juuri perheen ja ystävien läsnäolo, mistä syystä kuluissa päätettiin olla karsimatta. Tuleva aviopari päätti hakea Halinolta juhlalainaa.

Lainaa häiden järjestämiseen saatiin vaivattomasti ja nopeasti Halinon kätevän lainahakemuksen avulla. Pari täytti lainahakemuksen Halinon verkkosivuilla ja sai alustavan lainapäätöksen lainaansa välittömästi. Lopullisten tarkastusten jälkeen häälaina maksettiin parin pankkitilille vielä saman päivän aikana.

Halinon 5000 euron laina 4 vuoden maksuajalla mahdollisti parin unelmahäiden järjestämisen. Häälainan kuukausieräksi muodostui tällöin 150 euroa. Lainan avulla häiden kustannukset saatiin jaettua tasaisemmin eikä järjestyskuluissa tarvinnut säästellä.

Asiakastarina-sarja käsittelee elämäntilanteita, joissa rahantarve ilmestyy yllättäen ja sekoittaa henkilön talouden. Halino-lainan avulla talous voidaan saada kuntoon ja elämä taas raiteilleen.

Missä kunnissa lainataan eniten?

torstai marraskuu 1, 2018

missä-lainataan-eniten

Kulutusluotot ovat kätevä apu nopeaan rahantarpeeseen ja suomalaiset hakevatkin kulutusluottoja ympäri maan. Toisissa kunnissa luottoja nostetaan kuitenkin useammin kuin toisissa. Selvitimme, missä kunnissa lainataan tavallista enemmän ja missä tavallista vähemmän. Tiedot kunnista on haettu Tilastokeskuksen Paavo-tietokannasta.

Vertasimme lainatietojamme Suomen kuntien asukaslukuihin. Laskimme ensin montako prosenttia suomalaisista asuu kussakin kunnassa. Tämän jälkeen laskimme kunkin kunnan kohdalla asiakkaidemme suhteellisen määrän. Näitä lukuja vertailemalla voimme tutkia missä kunnissa kulutusluotot ovat yli- tai aliedustettuina koko Suomeen nähden.

Luvuista käy ilmi, että asiakkaistamme kotikunnista eniten yliedustettuina ovat Lahti, Vantaa ja Kotka. Lisäksi kymmenen kärkeen mahtuu myös muita suuria kuntia, kuten Pori ja Kouvola.

Yliedustetuimmat kunnat laina-asiakkaissa

  1. Lahti
  2. Vantaa
  3. Kotka
  4. Lohja
  5. Pori
  6. Riihimäki
  7. Kerava
  8. Nurmijärvi
  9. Salo
  10. Kouvola

Näissä kunnissa laina-asiakkaita on siis suhteellisesti keskiarvoa enemmän.

Aliedustetuimmissa kunnissa lainataan vastaavasti suhteellisesti keskiarvoa vähemmän. Aliedustetuimpia kuntia ovat Helsinki, Espoo ja Oulu. Lisäksi kymmeneen aliedustetuimpaan kuntaan kuuluu muita suuria kaupunkeja, kuten Tampere, Turku ja Kuopio.

Aliedustetuimmat kunnat laina-asiakkaissa

  1. Helsinki
  2. Espoo
  3. Oulu
  4. Tampere
  5. Jyväskylä
  6. Turku
  7. Kuopio
  8. Vaasa
  9. Joensuu
  10. Mustasaari

Sekä yli- että aliedustus näyttää keskittyvän vahvasti Suomen asukasmäärältään suurimpiin kuntiin. Suomen 15 suurimmasta kunnasta 14 kuuluu joko yli- tai aliedustetuimpien kuntien joukkoon. Erityisesti aliedustetuimmissa kunnissa on runsaasti suuria kaupunkeja: Suomen 10 väkirikkaimmasta kunnasta yhdeksän on aliedustetuimpien listalla — vain Vantaa tekee poikkeuksen kuulumalla yliedustetuimpien joukkoon.

Asukkaiden tulotasot selittävät tuloksia melko huonosti. Esimerkiksi kaikissa kymmenessä yliedustetuimmassa kunnassa alimpaan tuloluokkaan kuuluu keskiarvoa vähemmän ihmisiä. Keskimmäiseen tuloluokkaan kuuluvia on keskiarvoa vähemmän Vantaalla, Lohjalla, Riihimäellä sekä Nurmijärvellä — muissa kuudessa kunnassa heitä on keskiarvoa enemmän. Ylimpään tuloluokkaan kuuluvia on keskiarvoa vähemmän ainoastaan Lahdessa, Porissa ja Salossa.

Aliedustetuimmista kunnista neljässä kymmenestä alimman tuloluokan osuus on keskiarvoa suurempi. Keskimmäiseen tuloluokkaan kuuluvia on keskiarvoa vähemmän yhdeksässä kunnassa ja ylimpään tuloluokkaan kuuluvia on keskiarvoa enemmän yhdeksässä kunnassa.

Kulutusluotot eivät selvästikään ole vain vähävaraisten käyttämä palvelu. Kulutusluotto on kätevä apu kelle tahansa yllättävän menon ilmestyessä, kunhan muistaa lainata vain todelliseen tarpeeseen ja oman maksukykynsä mukaisesti. Lainaamista tulisi aina harkita tarkoin, sillä lainatut varat täytyy aina lopulta maksaa myös takaisin. Halino lainaa ilman vakuuksia kilpailukykyisin ehdoin.